› Tillbaka till den grafiska version

Trafiksäkerhet

NTM-centralen främjar trafiksäkerheten både genom samarbete och med väghållningsåtgärder

Vi utför förebyggande trafiksäkerhetsarbete genom att samordna markanvändningen och trafiken.

Illustrationsbild

Dessutom strävar vi efter att minska riskerna för trafikolyckor och lindra konsekvenserna genom att förbättra väg- och trafikmiljön, exempelvis genom att bygga mitträcken och älgstängsel och söka lösningar för att stöda den lätta trafikens ställning. Körhastigheterna regleras med hastighetsbegränsningar och den automatiska trafikövervakningen sköts i samarbete med polisen.

Genom vinterunderhåll av vägarna garanterar vi verksamhetsförutsättningar för näringslivet och möjligheter för allmänheten att tryggt färdas på vägarna också under vintern. Vägtrafikanterna tycker att det är viktigt med ett så jämnt och förutsebart väglag som möjligt. Det här är viktigt både för säkerheten och för att transporterna ska löpa säkert och utan störningar.

NTM-centralerna koordinerar och stöder kommunernas trafiksäkerhetsarbete genom att delta i trafiksäkerhetsgrupper, aktivera kommuner att planera trafiksäkerheten och ordna utbildning.

Ökad trafiksäkerhet i väghållningen

Att trygga säkerheten i trafiken är bland de viktigaste målen i vägnätets dagliga underhåll, som största delen av väghållningens finansiering används till. På vintrarna ser man till trafiksäkerheten genom halkbekämpning och annat vinterunderhåll i rätt tid. Genom vägmarkeringar, röjning för att förbättra sikten samt reparationer av beläggningen tryggas trafiken på hela vägnätet.

Trafikmiljöns säkerhetsproblem löses i första hand genom små kostnadseffektiva åtgärder som genomförs inom ramen för den årligen fastställda finansieringen. Genom prioriteringar strävar man efter att hitta och reparera de farligaste och mest verkningsfulla objekten. Inom förbättringsarbetet betonas tätorter och huvudvägar eftersom åtgärder som riktas till dessa har den största inverkan på trafiksäkerheten.

Säkerheten i tätorterna förbättras genom att hejda körhastigheterna och genomföra små åtgärder för att förbättra trafikmiljön. Barns och skolelevers säkerhet i trafiken förbättras genom att utveckla gång- och cykelförbindelserna samt genom att förbättra övergångsställena på skolvägen. Skyddsvägar som behöver förbättras prioriteras, och de mest effektiva åtgärderna genomförs.

På huvudvägarna är de små, kostnadseffektiva åtgärderna som förbättrar trafiksäkerheten bland annat automatisk hastighetsövervakning, tydliga vägmarkeringar, bygg och reparation av räcken, justering av hastighetsbegränsningarna samt effektiv information om störningar. Nya metoder sökes aktivt genom försök och pilotprojekt.


Säkerhetsvisionen eftersträvas genom samarbete

Visionen om säkerhet i vägtrafiken går ut på att ingen ska behöva dö eller skadas allvarligt i trafiken. En förbättring av trafiksäkerheten hör till NTM-centralernas främsta mål.

I den dagliga trafiken framhävs varje trafikants ansvarsfulla uppförande, till exempel att använda säkerhetsbälte, följa trafikreglerna, ta andra trafikanter i beaktande och välja hållbara färdsätt. Målet med undervisnings- och informationsarbetet är att påverka väganvändarnas trafikbeteende och attityder så att de rör sig på ett hälsosamt, tryggt och ekonomiskt sätt.

Att påverka attityderna är ett pågående arbete, och därför utförs kommunikationen om trafiksäkerheten i samarbete mellan olika aktörer. Målet är att samarbetet för att främja trafiksäkerheten som görs med kommunerna, polisen, Trafikskyddet och näringslivet ska fördjupas ytterligare. Tyngdpunkten är att stöda kommunernas trafiksäkerhetsarbete, i synnerhet den livslånga trafikfostran. De bästa resultaten uppnås genom långsiktig verksamhet för att göra trafiksäkerhetsfrågorna mer synliga och respekterade samt olika åtgärder som förbättrar trafiksäkerheten mer godtagbara.

Resursbristen inom arbetet med trafikfostran lindras genom lämpligt dimensionerat regionalt samarbete med målet att dela goda erfarenheter. Genom kommunernas och NTM-centralernas gemensamma planer för trygg och hållbar trafik samt uppföljningen av dessa programmeras mindre säkerhetsåtgärder för landsvägs- och gatunätet, till exempel förbättrad säkerhet vid övergångsställen och justering av hastighetsbegränsningar, samt koordineras samarbetet. Som stöd för kommunernas trafiksäkerhetsarbete finns på många ställen s.k. trafiksäkerhetskoordinatorer eller -aktörer. De är oftast konsulter, vars kostnader kommunerna och NTM-centralerna ansvarar för tillsammans.

REGIONAL INFORMATION

Liikenneturvallisuus - Uusimaa ja Häme

Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Tämä sivu tarjoaa tietoa siitä, millä tavoin Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta, ja miten liikenneturvallisuusasiat on Uudenmaan ELY-keskuksessa järjestetty.

Sivun sisältö:



Ajankohtaista

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2021-2024 on ilmestynyt. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa tienpidonsuunnitelma.fi.

Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen liikenneturvallisuuden uutiskirje 1/2020 on ilmestynyt. Uutiskirjeessä asiaa mm. uuden tieliikennelain vaikutuksista, nuorten liikennekyselystä sekä raskaan liikenteen valvonnasta.

Uusi tieliikennelaki on tullut voimaan 1.6.2020. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuille on koottu tietoa siitä, mikä tieliikenteessä muuttui uuden lain myötä.

Pikkutytöt pyöräilevät suojatiellä.


Ohjenuorana valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ohjaavat valtakunnalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Keskeisiä valtakunnallisia tavoitteita asetetaan:

  • hallitusohjelmassa, jossa liikenneturvallisuuden parantaminen on osa liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistä.
  • valtioneuvoston periaatepäätöksessä, joka asettaa tavoitteet liikenneturvallisuudelle. Päätökseen sisältyy turvallisen liikenteen visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
  • valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa, jota laaditaan parhaillaan. Strategialla halutaan parantaa liikenneturvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä liikenteen turvalliseen kehitykseen tulevaisuudessa. Strategia ohjaa myös ELY-keskuksen toimintaa.

EU on asettanut liikenneturvallisuustavoitteeksi tieliikennekuolemien määrän puolittamisen vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Seuraava tavoite on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen 50 prosenttia vuonna 2020 toteutuvasta tasosta vuoteen 2030 mennessä.

EU:n pidemmän tähtäimen tavoitteena on Vision Zero -nollaskenaario, jossa vuonna 2050 liikenteessä ei tapahtuisi enää yhtään kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista.

Pyöräilijä ajaa tien reunassa ja takaa tulee kuorma-auto.


Onnettomuuksien vähentämisessä tavoitteita ei saavuteta, mutta suunta on oikea

Liikenteessä loukkaantumiset ja kuolemat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 2010, mutta kuolemien määrä on laskenut hitaammin, kuin EU:n vuodelle 2020 asettama puolittamistavoite edellyttäisi. Vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 205 ihmistä, kun tavoitteen mukaan vuonna 2020 liikenteessä kuolisi enää enintään 136 ihmistä. On todennäköistä, että puolittamistavoitetta ei saavuteta.

Loukkaantumiset näyttäisivät vähentyneen tavoitteen mukaisesti yli neljänneksellä vuoden 2010 tasosta. Vuonna 2019 tieliikenteessä loukkaantui ennakkotietojen mukaan 4 987 ihmistä, kun tavoitteen mukaisesti loukkaantuneita olisi enintään 5 750 vuonna 2020. Lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska poliisin resurssien vähentymisen myötä erityisesti lieviä loukkaantumisia jää todennäköisesti tilastoimatta.

Vakavasti loukkaantuneiden määrä on pysynyt vuositasolla tasaisena siitä lähtien, kun niiden tilastointi aloitettiin vuonna 2014. Tieliikenteessä loukkaantuu vakavasti noin 830–960 ihmistä vuodessa. Tilastoissa on yhdistetty sairaaloiden ja poliisin tilastotiedot.

Auto lähtee ohittamaan toista moottoritiellä.


Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 2015–2019

Väkilukuun suhteutettuna Uusimaa on Suomen maakunnista turvallisin, kun vertaillaan liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriä. Alla olevissa kuvaajissa on esitetty henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2015–2019. Kuvaajia klikkaamalla voit tarkastella onnettomuuskehitystä esimerkiksi onnettomuusluokittain tai valita pelkästään maanteillä tapahtuneet onnettomuudet tarkasteluun.


Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monipuolisesti

Liikenneturvallisuuden parantaminen on tienpidon tärkein näkökulma. Kun tieverkolla tehdään toimenpiteitä, tavoitteena on aina vaikuttaa positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen.

Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monella saralla. Autoliikenteen turvallisuutta ELY-keskus kohentaa muun muassa lisäämällä riskialttiille tiejaksoille yhteistyössä muiden tienpidon organisaatioiden kanssa automaattista nopeusvalvontaa sekä vaihtuvia nopeusrajoituksia ja tiedotusopasteita. Pahimpien hirvieläinonnettomuuksien jaksoille rakennetaan uusia riista-aitoja. Etenkin alemmalla tieverkolla nopeusrajoituksia tarkistetaan siten, että ne takaavat entistä paremmin kaikkien tienkäyttäjäryhmien turvallisen liikkumisen.

Hirvivaarasta varoittava liikennemerkki.

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta Uudenmaan ELY-keskus parantaa yhdessä kuntien kanssa. Turvallisuuteen panostetaan muun muassa rakentamalla kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja sekä parantamalla suojateitä. Ajonopeuksia rauhoitetaan tarpeen mukaan tarkistamalla nopeusrajoituksia, rakentamalla hidasteita ja asettamalla siirrettäviä nopeusnäyttöjä ongelmakohtiin. Matkaketjujen toimivuutta parannetaan rakentamalla turvallisempia yhteyksiä pysäkeille, parantamalla linja-autopysäkkejä sekä lisäämällä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille.

Autotien rinnalla kulkee pyörätie.


Kunnat tekevät tärkeää liikenneturvallisuustyötä

Kunnissa edistetään liikenneturvallisuutta monin tavoin. Kuntien liikenneturvallisuustyöhön kuuluu esimerkiksi

  • ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttamista niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.
  • liikennekasvatusta sekä viestintää liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.
  • henkilökuljetusten järjestämistä ja suunnittelua, palveluverkon suunnittelua, kaavoitusta ja liikenneympäristön parantamista.

Kuntien liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kunnallisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Ryhmissä muun muassa

  • keskustellaan liikenneympäristöön, valvontaan, liikennekasvatukseen ja viestintään liittyvistä toimenpiteistä, eli käsitellään koko liikenneturvallisuustyön kenttää.
  • huolehditaan liikenneturvallisuustyön jatkuvuudesta.
  • kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelmaa kunnan eri toimialoilla.

Liikenneturvallisuusryhmään kuuluu yleensä kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan, poliisin ja ELY-keskuksen edustajia sekä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavien sidosryhmien edustajia. Lue lisää esimerkiksi Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnasta kunnan liikenneturvallisuussivulta.

Liikenneturvallisuuskoordinaattorit tukevat liikenneturvallisuustyötä monessa kunnassa. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

ELY-keskus tukee kuntia niiden liikenneturvallisuustyössä. Kunnat ja ELY-keskukset myös tekevät yhdessä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niiden avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienempiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia, sekä koordinoidaan yhteistyötä.

Kevyen liikenteen väylä kulkee autotien rinnalla. Liikennemerkki kertoo, että tällä kyseisellä kevyen liikenteen väylällä mopoilu on sallittu.


Maakunnalliset yhteistyöryhmät tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimii kaksi maakunnallista liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmää, joissa on jäsenet Liikenneturvasta, poliisista ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Apila-ryhmä toimii Uudenmaan alueella ja Lyyra-ryhmä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla.

Ryhmien tehtävänä on kannustaa ja tukea kunnissa tehtävää työtä ja koordinoida yhteistä tiedottamista ja tapahtumia. Lisäksi seudullisessa liikenneturvallisuustyössä ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat tahot, kuten maakuntaliitot ja Helsingin seudun liikenne (HSL).


Kansalaisten palautteet ja ehdotukset otetaan huomioon parannusten suunnittelussa

ELY-keskus saa kansalaisilta paljon palautteita ja toimenpide-ehdotuksia. Yksi osa ELY-keskuksen toimintaa on käydä läpi kaikki palautteet ja toimenpide-ehdotukset, ja niitä pohditaan, selvitetään ja käsitellään kokouksissa. Selvittely voi viedä aikaa, eikä yksittäisiin palautteisiin ja ehdotuksiin yleensä vastata. Tästä huolimatta kaikki luetaan ja otetaan huomioon, kun parannuskohteita valitaan.

Liikenneturvallisuus on yksi toimenpide-ehdotusten yleisimmistä aiheista. Kaikista Suomen tieliikenteeseen liittyvistä palautteista ja toimenpide-ehdotuksista neljännes osoitetaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle.

Mopoilija ajaa maantiellä.


Parannustarpeita jopa tuhansia – kaikki luokitellaan ja arvioidaan

Koska parannuskohteita ja -tarpeita on paljon, ELY-keskus luokittelee ne kokonaisuuksiksi tarvekoreihin. Omia kokonaisuuksiaan ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn kohteet, pienet liikenneturvallisuuskohteet, valaistuskohteet sekä liittymät. Pienimmissä koreissa on muutama sata kohdetta, kun taas suurimmissa koreissa voi kohteita olla useampi tuhat. Koreihin kerätään tietoja, joiden perusteella ELY-keskus arvioi kohteiden kiireellisyyttä ja nostaa vaikuttavimpia kohteita jatkosuunnitteluun. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin tienkohtiin, jotka nousevat esiin vakavien onnettomuuksien analyyseissä.


Turvallisuuden, saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen kehittäminen etusijalla

Parannuskohteita olisi moninkertainen määrä käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden. Siksi toimenpiteitä asetetaan tärkeysjärjestykseen ja toteutetaan usein yhteishankkeina kuntien kanssa. ELY-keskus pyrkii kohdentamaan resurssinsa mahdollisimman viisaasti ja tehokkaasti, jotta parannusta saadaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Ensisijaisesti ELY-keskus toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta ja saavutettavuutta sekä edistävät kestäviä liikkumismuotoja. Etusijalla ovat suojattomat tienkäyttäjät, eli jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat. Erityisesti huomioidaan lapset ja iäkkäät, minkä vuoksi päiväkotien, koulujen sekä palvelutalojen ja hoitokotien lähistöt ovat ensisijaisia parannuskohteita. Kestävää liikkumista ELY-keskus edesauttaa parantamalla turvallisuutta sekä kulkemisen helppoutta ja houkuttelevuutta etenkin niillä alueilla ja yhteysväleillä, joilla kävellään ja pyöräillään vilkkaimmin ja käytetään eniten joukkoliikennettä.

Kuvituskuva.


Uppdaterad